Nyt taas kaatopaikan äärellä kera sanojen.

Olen miettinyt työpaikka asioita sellaista minulla ei siis ole ja vaikuttaa,että ei edes tule. Miksi? En ole kielinaikkonen,eikä täältä tuppukylästä urkene ura suomea puhuvalle keski-ikäiselle kokemattomalle ja paniikkihäiriöiselle,joka on usein ahdistunut kaaoksen kanssa,joka valtaa pään. Purkki pillereineen tulee tähän onneksi avuksi,mutta kohtuuden rajoissa!! En siis ole pilleriville kuitenkaan. Mikä mua kiinnostaa? Kaukaa ei tarvi hakea,koska olen kuitenkin kouluttautunut artesaani,ihan uunituorekkin vielä=) niin tokihan ne kiinnostukset menee käsitöiden ja sisustuksen pariin. Laittaisinko oman putiikin nettiin? En laita,no mksi? Kuka ostaisi jo liikatuotannossakin olevia käsitöitä sun muuta härpäkettä... Pitäisi olla kunnon idea,mikä räjähtäisi miltei käsiin. Sisustaisinko,eli tuputtaisinko palvelujani ihmisille yrityksen muodossa? Siihenkin koen olevani liian kokematon/arka! Keikkaa voisin tehdä,jos ei tarvis piirtää koneella,koska mun hahmottamis kyky ei ole niin hyvä moninaisiin perspektiiveihin.. Lopputulos on: Olen liian arka/huono itsetuntokin kalvaa. Tyydyn kaupittelemaan tuotoksiani muutaman euron voitolla facebookissa=) Haaveilen myös omasta kivijalka kirpparista,se olis mulle niin jes! Tai askarteluliike... Starttirahaa vaan ei moisiin saa se on kyllä jo nähty,koska putiikki toisensa jälkeen kuolee vuodessa täällä tuppulandiassa. Toki voisin vetää kerhoja vaikka mummeleille ja vaareille,mutta mistäpä semmoista työtä löytyy? Siispä kädet yhteen liitän ja taivaan iskältä pyytämään <3 En mä kuitenkan toimeton ole,koska kotona on hommaa paljon vielä kahden alaikäisen kanssa ja yhden aikuisenkin pyykkejä peseskelen jonkin aikaa=) Ruuan laittoa,kaupassa käyntiä ja kolmea mouruavaa kissaa unohtamatta.